Kuormitus voi syntyä kehoon huomaamatta, mistä tunnistat stressin?

Työhön tai työssä jaksamiseen liittyvät kuormitustekijät voivat olla psykososiaalisia tai fyysisiä. Työstä johtuvat fyysiset kuormitus tekijät (TULE –riskitekijät) on yleensä melko hyvin tunnistettu erityisesti fyysisesti kuormittavassa töissä vaativien työasentojen tai painavien kuormien takia. Sen sijaan psykososiaaliset tekijät, jotka liittyvät työn sisältöön, organisointiin ja työyhteisöön eivät ole lähellekään niin hyvin tunnistettu ja tiedostettu. TULE –riskitekijät ja niistä johtuvat varhaiset eläköitymiset ovat suuri ongelma, jonka puolesta me Hälsana tehdään myös työtä, mutta tässä blogissa keskitymme myös psykososiaalisiin tekijöihin.

Työn sisältö voi olla merkittävä kuormitustekijä yksilölle, esimerkiksi yksipuolinen työ, työn keskeytykset, laadulliset vaatimukset ja vuorovaikutustilanteet voivat kuormittaa voimakkaasti työntekijää. Organisoinnin näkökulmasta kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi työnjako ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työajat ja työmäärä. Työyhteisöön liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi yksintyöskentely, esimiehen tuki tai yhteistyö. Oikein johdettuna, yksilötasolla nämä riskitekijät muutetaan vastaamaan henkilökohtaisia tarpeita, työyhteisön vahvuudeksi. Erilaiset ihmiset ovat työyhteisön voimavara.
Riskien arviointi työpaikalla –työkirja tarjoaa tähän hyvän esimerkkipohjan työyhteisön psykososiaalisiin kuormitustekijöiden arviointiin. (linkki)

Mitä työntekijä voi tehdä kuormituksen tunnistamiseen?

Työntekijä voi kokea kuormitusta esimerkiksi työmäärän, työvälineiden, muutoksien, yhteistyön tai vapaa-ajan ongelmien takia.

Työntekijän kannattaa arvioida omaa hyvinvointiaan päivittäin. Jos sinulla on kehossasi tunne kuormituksesta, joka johtuu esimerkiksi keskittymisen heikkenemisestä, muistihäiriöistä tai unen laadun heikkenemisestä on se syytä ottaa esille esimiehen, luottamusmiehen tai työnantajasi kanssa, jotta tilanne saadaan korjattua. Ota asia puheeksi.

Työn tai kehosi kuormittavuuden arviointiin kannattaa hyödyntää säännöllisesti myös erilaisia mittauksia (linkki alkukartoitukset), kuten Firstbeat hyvinvointianalyysia. (linkki)

Myös työterveyshuolto voi olla apunasi.

Onko teidän työyhteisössä muita keinoja kuormituksen tunnistamiseen? Tarjotaanko teillä mahdollisuutta hyödyntää ammattivalmentajia kuormituksen tunnistamiseen ja itsensä johtamisen kehittämiseen?

Yllä käsiteltyjä teemoja käsittelemme ke 29.11. Hälsan HR-aamussa.

Tiedustele lisää:
janne@halsa.fi
puh. 045-6314322