Työyhteisön suorituskyvyn uusi mittari – presenteismi

Työhyvinvoinnin mittareihin on sairauspoissaolojen rinnalle hiljalleen noussut uusi käsite, presenteismi – vajaakuntoisena työskentely. Työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta alentuneesta terveydentilasta ja toimintakyvystä johtuen suorituskyky on laskenut ja töitä tehdään vajaatehoisena.

Kun töitä tehdään vuoden ympäri vajaatehoisena, on menetetty työpanos jopa suurempi kuin poissaolojen aiheuttamana. Tutkimuksen mukaan alentuneesta terveydentilasta johtuvan presenteismin takia menetetty työaika oli jopa 2,5 tuntia viikossa kun poissaolot verottivat samaan aikaan viikkotyöaikaa laskennallisesti noin 40 minuutin verran. Vajaatehoisena työskentelyn arvioidaankin Suomessa aiheuttavan henkilöä kohden lähes 1600 euron vuosittaiset tulonmenetykset työnantajille menetettynä työpanoksena.

Presenteismi on moniulotteinen ilmiö, jonka havaitsemista hankaloittaa sen vaikea mitattavuus. Eniten presenteismiä aiheuttavat masennus ja kiputilat, vireystilan lasku sekä huono fyysinen kunto. Tietotyössä ongelmat painottuvat stressinhallintaan ja palautumiseen, suorittavassa työssä kipuihin ja tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Vajaatehoisena työnteko on hidasta, katkonaista ja todennäköisyys virheille kasvaa.

Miten parannatte työyhteisönne presenteismiä?

Keinot presenteismin vähentämiseen ovat yllättävän yksinkertaiset ja lähtevät yksilötasolta, päivittäisistä valinnoista.

Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työväline. Tauottamalla työtä huollat aivojasi ja hallitset stressiä ja ylläpidät luovuutta. Aivojen levosta ja riittävästä palautumisesta on tärkeää huolehtia myös työpäivän jälkeen, iltaisin ja öisin. Moni selaileekin työsähköposteja vielä viimeisenä asiana ennen nukkumaan menoa. Iltatyön pelisäännöillä huolehditaan siitä etteivät työasiat jää mieleen pyörimään ja häiritsemään lepoa sekä palautumista.

Riittävä peruskunto on sekä fyysisen että henkisen suorituskyvyn kivijalka. Erilaisissa työtehtävissä on tärkeä huomioida että lisäämällä arkiliikuntaa ja -aktiivisuutta työmatkoihin sekä työpäivään aktivoit aineenvaihduntaa ja aivotoimintaa: muistia, tarkkaavaisuutta ja luovuutta. Happihyppelyt lounastunnilla, istumisen tauottaminen, seisomatyöpisteen hyödyntäminen sekä palaverien pitäminen kävellen tai seisten ovat helppoja keinoja huoltaa kehoa ja mieltä työpäivän aikana.

Lisätiedot aiheesta: 
Jesse Kaarna
jesse@halsa.fi


LÄHTEET:

  • Sosiaali ja terveysministeriö – Menetetyn työpanoksen kustannus 2014
  • Boles et al. 2004 – Relatioship between health risks and work productivity.
  • EHYT Ry tutkimusraportti 2017 – Lääkkeet ja huumeet työelämässä.
  • Burton et al. 2005 – The association of health risks with on the job productivity
  • Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016
  • KKI 2017 – Matka hyvään kuntoon rekkakiertueen tuloksia
  • Ahonen G. 2017- Fiksummalla työkykyjohtamisella uuteen nousuun. Firstbeat Info. Webinaaritallenne.
  • https://investorsinpeoplescotland.files.wordpress.com/2014/01/iceberg.jpg