Työkyky – Miten rakenteilla vaikutetaan hyvinvointiin?

Pekka korostaa, että ihmisen työkykyä ja terveyttä voidaan tarkastella kolmesta suunnasta. Yksilön näkökulmasta terveys ja hyvinvointi ovat ihmiselle tärkeitä lähtökohtia. Monien kyselyjen mukaan terveys on yksi ihmisen tärkeimmistä arvoista. Organisaatiolle työntekijöiden terveys on korkealle arvostettu, sillä työntekijät ovat sen tärkein voimavara. Suomessa yhteiskunta taistelee jatkuvasti kestävyysvajetta vastaan. Tässä taistelussa työvoiman terveys ja toimintakyky ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä.

Pekka Puska on kansainvälisesti meritoitunut terveyden edistäjä. Hän on toiminut mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajana sekä Maailman terveysjärjestössä (WHO) kroonisten tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen johtajana. Lisäksi Pekka on kirjoittanut yli 500 tieteellistä julkaisua kansanterveyden alalta sekä useita terveysalan kirjoja, viimeisimmäksi ”Raha tai henki” (2014).

Suomessa on valtavasti tietoa terveyteen, toimintakykyyn ja työkykyyn vaikuttavista asioista. Fyysisen terveyden kannalta keskeisiä ovat kansantaudit, jotka ovat pitkälti elintapasairauksia. Niiden torjunta kohdistuu pitkälti ravintoon, liikuntaa, tupakointiin ja alkoholiin, jotka  kaikki paitsi ehkäisevät sairauksia lisäävät toiminta- ja työkykyä. Toinen hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta keskinen alue on henkinen hyvinvointi. Sitä ei tule väheksyä. Ei ole hyvää terveyttä ilman hyvää mielenterveyttä!

Työkyky ja työviihtyvyys nivoutuvat vahvasti yhteen. On tärkeää tiedostaa, kuinka asiat työpaikalla järjestetään; miten työtä ohjataan ja kuinka työntekijöitä osallistetaan? Kiireen tuntu ja ajanhallinta ovat pinnalla olevia aiheita. Kiireen tunne ja siihen linkittyvä stressi koetaan ahdistavana ja negatiivisena asiana, jolla on vaikutuksia henkiseen hyvinvointiimme. Tiedostammeko kuitenkaan, että stressiä lisää se, ettei itse voi kiireeseen vaikuttaa, ei pelkkä kiire itsessään.

Sote-uudistus ja tuleva sote-organisaatio puhuttavat kaikkia, sillä terveys ja hyvinvointi kiinnostavat kaikkia. Tällä hetkellä työterveys on nykylainsäädännön varassa, mutta tulevaisuudessa se linkittyy lähemmäksi sotea. Näin päästään lähemmäs alkuperäistä tavoitetta, joka on terveyden ylläpito ja sairauksien ehkäisy ennemmin kuin sairauksien hoito. Tulevaisuuden työterveyshuolto ei huomioi vain työntekijöitä tai työolosuhteita, vaan se näkee työpaikan kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä fyysinen että henkinen puoli kokonaisvaltaisesti.

Pekka pitää puheenvuoron Työhyvinvoinnin johtamisen huippuseminaarissa ti 10.4. Messukeskuksessa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: http://www.halsa.fi/hr-seminaari/